| Naissa kuvissa maan ja taivaan rajaa tuskin erottaa |
Suolaa, suolaa ja lisaa suolaa
Salar auringon paisteessa
Salaria ymparoi suuri eramaa jonne tein kolmen paivan jeeppi retken. Itse turnee oli suhteellisen huonosti jarjestetty, yopymispaikat oli ala-arvosia ja meidan opas Javier ei varsinaisesti ollut mikaan opas vaan enmmankin autokuski joka ei tiennyt vastausta yksinkertaisempaankaan kysymykseen. Lisaksi Javieria vasytti kovin ja vahan valia han meinasi nukahdella rattiin, loppujen lopuksi laitettiin ukko takapenkille nukkumaan ja ajettiin autoa itse. Aika on kuitenkin kullannut muistot ja mieleen jai paallimmaisena nama upeat maisemat matkan varrelta
Eramaa ymparillamme
Laguna Colorado
Kolmantena paivana herattiin viidelta aamulla ihailemaan auringon nousua tulivuoren kraatereille
Tassa pulppuuaa tulivuoren laava, kuumottavaa meininkia!
Tassa mina ja Ronald kraatereiden keskella. Lampotila nain aamutuimaan oli lahella nollaa ja tulivuoren hoyryt lammitti mukavasti
Sitten tietysti kylvettiin kuumassa lahteessa
Tulivuoren laavasta muodostunut kivi, "Arbol de Piedra"
Eramaahan hylatty juna
Tassa paras matkustus seurueemme jossa joukossa ranskalainen, espanjalainen, saksalainen ja japanilais pariskunta seka kuski Javier.
Salarista palasin La Paziin josta matka jatkui edelleen Limaan, Peruun, takasin lahtopisteeseen. mutta ainoastaan pikasesti, silla suuntana oli pohjois Peru ja Mancoran rannat, josta lisaa seuraavalla kerralla!













Ei kommentteja:
Lähetä kommentti