Seuraavaksi oli vuorossa reissun viidakko osuus, jota
olenkin innolla odottanut. Viidakot on jotenkin aina kiehtonu mua ja viime
reissusta Brasilian Amazoniin oli jo aikaa. Nyt suuntasin Equadorin puolelle samaiseen viidakkoon. Uskomatonta etta sama metikko jatkuu niin pitkalle..
Ensin saavuin Tenaan, joka suht iso kaupunki viidakossa
mutta koska siela en oikeen paassyt viidakko fiilikseen, jatkoin matkaa viela
tunnin verran Misahualliin joka on pikkuinen kyla viidako keskella. Ja siela
totisesti tunsi olevansa viidakossa apinoitten temmeltaessa keskus aukion
bussipysakilla..
Misahualli maisemaa
Laura chillaa viidakko lodgella
Misahuallissa lahdin vaeltamaan viidakkooon yksinani, toki
merkatulle polulle, ja tiedatteko kaverit mita sielta loytyi.. Sielta loytyi
ONNI. Onni on mulle rampia nilkkoja myoten mudassa, kuunnella sirkkojen
siritysta, pongailla valtavia varikkaita perhosia ja loytaa tiensa
vesiputoukselle jonka aarella voi pulikoida auringon paistaessa puitten lomasta.
Sielta pilkottaa vesiputous!
Itestaan oli vahan hankala rapsia kuvia..
Onnistuin myos eksymaan talla reitilla, koska tapinoissani
unohdin seurata kyltteja. Oli kuumattava
tunne todeta etta “polku “ jota olin talsinut viimoset 30 minuuttia ei ollu
mikaan polku lain! No, onnkes lahella virtasi joki jonka pauhua kuunnellen
loysin takas reitille..
Tassa menee polku
Tama ei nayta enaa niin hyvalta..
Ei toi kyltti onneks iso oo jonka missasin!
Tein myos parin paivan retken viidakon siimekseen oppaan kanssa,
jotta paasisin paremmin perille mita siela on meineillaan ja mita kaikkea
sielta oikee loytyy. Ja sieltahan loytyy ihan kaikkea! Viidakon kasveja voi
hyodyntaa lahes joka lahtoon aina kauneuden hoidosta paansarkyyn, malarian
hoitoon, flunssaan ja jopa psyykeen hoitamiseen, tai halutessaan sen
sekoittamiseen..
Viidakko oppaamme jonka nimea en kylla muista.. kutsuttakoon hanta vaikka "Ykäksi"
Loysin tekoviikset viidakosta. Toimii myos hiuslisakkeena
Ykä väsäs mulle kasilaukun!
Ja Danielalle hulahula mekon
Tama oli rohto nuhaan, ja uskon etta toimii koska tuon nuuhkaistuani nenaan tuntui etta lahti koko paa irti!
Murkkupesa
Ja tassa pieni viidakko snaksi, pikku muurahaisia jotka tekee pesansa tahan kasviin. Maistui sitruunaiselta!
tata ei uskallettu maistaa
Vaellusta viidakon sydammessa
Pongasin alligaattorin ja kilppareita :)
Viidakossa pidemmat matkat liikutaan eteenpain veneella
Viidakon tahtoset Laura ja Daniela
On se kaunis..
Tein myos yovaelluksen viidakkoon, arvaatte varmaan etta oli
janskaa! Yolla koloistaan kompii tarantellat ja myrkkysammakot ym. yoelajat ja
pimeassa metsassa kaikki aanet ja rasahdukset kuulosta taysin erilaiselta kuin
paivanvalossa.
Spookyyy!!
Huoneessamme kavi myos kutsumattomia vieraita nukkuessamme..
Olin jattanyt puoliksi syodyn suklaa levyn avonaiseen reppuuni illalla ennen
nukkumaan menoa. Yolla sitten huonekaverinin Danielan kanssa herasimme molemmat
johonkin rapisteluun, kummatkin olettaen sen olevan toinen osapuoli joten emme
sen kummemmin kiinnittaneet siihen huomiota. Aamulla hammastyksekseni suklaalevy repusta
oli kadonnut, mutta kaikki arvotavarat kuten kannykka, lompakko,passi ja kamera
olivat tallella. Olisiko ollut apina tms. jolle kelpasi ainoastaan pahkinasuklaa!
No, onnkes ei ollu tama kaarme joka aikasemmin tuli vastaan lahella
asumustamme..
Seuraavana paivana lahdettiin metsalle “saalistamaan” ruokaa
lounaalle. Loytyi vaikka mita herkkua kuten Jukaa, banaania, appelsiineja,
kaakaota.. Itse tehty suklaa jalkkariks
maistuu muuten aikas hyvalle!!
Viidakko on kylla ehottomasti meikalaisen mesta, muutuin
neljassa paivassa kaupunkilais typysta viidakko typyksi! Meitsi muuttaa viidakkon,
MORJES!
Tassa istutan banaanipuuta
Jukaa, (en tieda kirjotetaanko noin) joka on vahan perunan tapainen juures
Kaakaota
Tassa paahtuu kaakaopavut
Lounaamme. kalaa ei pyydystetty ite sen teki joku muu, mutta tuoreena se tuli laheisesta joesta!
Kylla naissa maisemissa olis viihtyny pitempaakin, tassa nakyma mun huoneelta
Kaikki kiva loppuu aikanaan! Mutta onneks ei viela mun reissu :) Ens kerralla ollaan taas kaupunki tunnlemissa..