sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Colors of Otavalo

Viimeinen kaupunki Equadorissa jossa vierailin oli Otavalo. Otavalo on tunnettu valtavista markkinoistaan jotka levittaytyat lahes jokaiselle kaupungin kadulle joka Lauantai. Mielenkiitoisen kaupugista tekee myos ihmiset, jotka edelleen pukeutuvat perinteisiin vaatteisiin, jopa lapset ja teinit. Miehilla on pitkat tukat yhdella letilla, naisilla kahdella. Vietin Otavalossa kolme paivaa matkaseuralaiseni Liesen kanssa jonka tapasin viidakko reissulla.

Markkinapaivana herattiin kukonlaulun aikaan (kirjaimellisesti, Etela-Aerikassa on AINA kukko jossakin kiekumassa aamutuimaan, oltiin sitten kaupungissa tai maalla) ja lahdetiin seuraamaan kuinka pienen kaupungin kokoiset markkinat kasataan pystyyn. Aamulla kaikki naytti viela niin harmaalta..



Jo kello 8AM suuntasimme elainmarkkinoille, sinne kun piti menna ajoissa muuten pulleimmat possut oli jo myyty. Siela nautimme aamupalaksi empanadaksia mukavassa markkina tunnelmassa.







Taa koiranpentu lahti melkein mun matkaan


Elain markkinoilta palasimme keskustaan jossa kojut olivat jo pystyssa taydessa variloistossaan. Vastaavia markkinoita en ole viela elaissani nahnyt. Vareista ja tavaran paljoudesta suorastaan haikaistyi.
Mitaan en kuitenkaan ostanut, silla rinkka oli jo valmiiksi rajahtamis pisteessa niin ettei sinne olis mahtunu edes kynaa, mutta naille markkinoille voi ehdottomasti tulla pelkastaan ihastelemaan.












Otavalo on varikas kaupunki myos normaalina paivana, kiitos lukuisten upeitten seinamaalausten ja ihmisten, jotka varittavat katukuvaa perinteisilla vaatteillaan.




Jopa katulamppu oli koristeltu varikkaaksi!


Iltaisn kaytiin syomassa jotian tyypillista paikallista ruokaa katukeittioista ja kuuntelemassa ihanaa Brasiliaista tyttoa pienessa baarissa. Otavalossa on tunnelmaa!





Tehtiin myos vaellus lahella sijaitsevan pienen jarven ympari, olipas taas ihanat maisemat!






Oli mukava nahda myos perinteisempaa Ecuadoria ennen kuin jatin tuon ihanan maan taakseni, Equador todella jai ikuisesti sydameeni! Se on maa josta loydat mukavimmat ihmiset, kauneimmat kaupungit, Andit, biitsit (jotka talla kertaa missasin) ja viidakon kompaktissa koossa. Maan vetonaula, Galapakoksen paratiisi saaret jai talla kertaa valiin korkean hintatasonsa vuoksi (5:n paivan reissu olis maksanu jotain 1500$, johon ei reppureissaajan budejtti venynyt), mutta jaapahan jotain seuraavaan kertaan!
Kukaties vietan siela haamatkani joku kaunis paiva :) Ja ens kerralla Otavaloon tyjan repun kanssa!

torstai 25. huhtikuuta 2013

Jungle Adventures


Seuraavaksi oli vuorossa reissun viidakko osuus, jota olenkin innolla odottanut. Viidakot on jotenkin aina kiehtonu mua ja viime reissusta Brasilian Amazoniin oli jo aikaa. Nyt suuntasin Equadorin puolelle samaiseen viidakkoon. Uskomatonta etta sama metikko jatkuu niin pitkalle..


Ensin saavuin Tenaan, joka suht iso kaupunki viidakossa mutta koska siela en oikeen paassyt viidakko fiilikseen, jatkoin matkaa viela tunnin verran Misahualliin joka on pikkuinen kyla viidako keskella. Ja siela totisesti tunsi olevansa viidakossa apinoitten temmeltaessa keskus aukion bussipysakilla..





Misahualli maisemaa



 Laura chillaa viidakko lodgella


Misahuallissa lahdin vaeltamaan viidakkooon yksinani, toki merkatulle polulle, ja tiedatteko kaverit mita sielta loytyi.. Sielta loytyi ONNI. Onni on mulle rampia nilkkoja myoten mudassa, kuunnella sirkkojen siritysta, pongailla valtavia varikkaita perhosia ja loytaa tiensa vesiputoukselle jonka aarella voi pulikoida auringon paistaessa puitten lomasta.







Sielta pilkottaa vesiputous!



Itestaan oli vahan hankala rapsia kuvia.. 



Onnistuin myos eksymaan talla reitilla, koska tapinoissani unohdin seurata kyltteja.  Oli kuumattava tunne todeta etta “polku “ jota olin talsinut viimoset 30 minuuttia ei ollu mikaan polku lain! No, onnkes lahella virtasi joki jonka pauhua kuunnellen loysin takas reitille..

Tassa menee polku


Tama ei nayta enaa niin hyvalta..


Ei toi kyltti onneks iso oo jonka missasin!


Tein myos parin paivan retken viidakon siimekseen oppaan kanssa, jotta paasisin paremmin perille mita siela on meineillaan ja mita kaikkea sielta oikee loytyy. Ja sieltahan loytyy ihan kaikkea! Viidakon kasveja voi hyodyntaa lahes joka lahtoon aina kauneuden hoidosta paansarkyyn, malarian hoitoon, flunssaan ja jopa psyykeen hoitamiseen, tai halutessaan sen sekoittamiseen..

Viidakko oppaamme jonka nimea en kylla muista.. kutsuttakoon hanta vaikka "Ykäksi"


Loysin tekoviikset viidakosta. Toimii myos hiuslisakkeena


Ykä väsäs mulle kasilaukun!



Ja Danielalle hulahula mekon


Tama oli rohto nuhaan, ja uskon etta toimii koska tuon nuuhkaistuani nenaan tuntui etta lahti koko paa irti!


Murkkupesa


Ja tassa pieni viidakko snaksi, pikku muurahaisia jotka tekee pesansa tahan kasviin. Maistui sitruunaiselta!


tata ei uskallettu maistaa


Vaellusta viidakon sydammessa



Pongasin alligaattorin ja kilppareita :)


Viidakossa pidemmat matkat liikutaan eteenpain veneella


Viidakon tahtoset Laura ja Daniela



On se kaunis..



Tein myos yovaelluksen viidakkoon, arvaatte varmaan etta oli janskaa! Yolla koloistaan kompii tarantellat ja myrkkysammakot ym. yoelajat ja pimeassa metsassa kaikki aanet ja rasahdukset kuulosta taysin erilaiselta kuin paivanvalossa.
Spookyyy!!









Huoneessamme kavi myos kutsumattomia vieraita nukkuessamme.. Olin jattanyt puoliksi syodyn suklaa levyn avonaiseen reppuuni illalla ennen nukkumaan menoa. Yolla sitten huonekaverinin Danielan kanssa herasimme molemmat johonkin rapisteluun, kummatkin olettaen sen olevan toinen osapuoli joten emme sen kummemmin kiinnittaneet siihen huomiota.  Aamulla hammastyksekseni suklaalevy repusta oli kadonnut, mutta kaikki arvotavarat kuten kannykka, lompakko,passi ja kamera olivat tallella. Olisiko ollut apina tms. jolle kelpasi ainoastaan pahkinasuklaa! No, onnkes ei ollu tama kaarme joka aikasemmin tuli vastaan lahella asumustamme..


Seuraavana paivana lahdettiin metsalle “saalistamaan” ruokaa lounaalle. Loytyi vaikka mita herkkua kuten Jukaa, banaania, appelsiineja, kaakaota..  Itse tehty suklaa jalkkariks maistuu muuten aikas hyvalle!!
Viidakko on kylla ehottomasti meikalaisen mesta, muutuin neljassa paivassa kaupunkilais typysta viidakko typyksi! Meitsi muuttaa viidakkon, MORJES!



Tassa istutan banaanipuuta


Jukaa, (en tieda kirjotetaanko noin) joka on vahan perunan tapainen juures


Kaakaota



Tassa paahtuu kaakaopavut


Lounaamme. kalaa ei pyydystetty ite sen teki joku muu, mutta tuoreena se tuli laheisesta joesta!


 Kylla naissa maisemissa olis viihtyny pitempaakin, tassa nakyma mun huoneelta



Kaikki kiva loppuu aikanaan! Mutta onneks ei viela mun reissu :) Ens kerralla ollaan taas kaupunki tunnlemissa..